keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Satamaharjoitteluajoa

Edellisen kesän purjehtijakurssin jälkeen oman veneen käsittely satamassa oli teoriassa hallinnassa. Purjehtijaurssilla pääsi useaan otteeseen tekemään suorituksia eri rooleissa, mutta talven jälkeen homma oli  päässyt hieman unohtumaan. Omalla veneellä käytiin pari kertaa vesillä, mutta touhusta jäi sellainen maku että kertauskoulutus olisi hyväksi. Kesäpurjeelta löytyi sopivasti yhden illan mittainen kurssi tähän tarpeeseen.


Kurssilla kokoonnuttiin tutussa paikassa, eli ravintola Blue Peterin edessä HSK:lla. Kurssilaisia oli yhteensä neljä -sopiva määrä yhteen veneeseen. Porukalla oli vaihteleva tausta veneilystä, osa oli aloittelijoita ja osalla kokemusta oli kertynyt jo melkoisesti. Kouluttajia oli veneessä yksi. Veneenä käytettiin Albin Expressiä, eli samaa venettä mitä oli käytetty jo purjehtijakurssilla. Alkuun käytiin veneessä lyhyesti teoriaa juoksuköysistä ja tuulen suunnan huomioimisesta, sen jälkeen liivit päälle ja vene irti laiturista. Veneellä ajeltiin Lauttasaaren ja Ruoholahden välissä edestakaisin ja samalla tehtiin erilaisia harjoituksia. Jokainen kurssilainen  sai vuorollaan olla pinnassa ja keula- ja peräköysien kimpussa. Kaikille riitti siis töitä ja samoja harjoituksia tehtiin monta kertaa peräkkäin.


Omien muistikuvien mukaan ainakin nämä käytiin läpi oppilaiden tekeminä harjoitteina:
  • Irtautuminen peräpoijukiinnityksestä juoksuköyttä apuna käyttäen
  • Veneen käsittelyä / ajo- ja ohjausharjoittelua
  • Keulan ajaminen poijuun 
  • Veneen peruuttaminen laituriin 
  • Kiinnitys peräpoijuun ja laituriin sivutuulessa
  • Kylkikiinnitys laituriin
  • Veneen kääntäminen ympäri koneella ajaen mahdollisimman pienessä tilassa 
  • Veneen kääntäminen kylkikiinnityksessä käyttäen apuna springiä ja moottoria
  • Irtautuminen kylkikiiinnityksestä silloin kun edessä ja takana ei ole ylimääräistä tilaa 
  • Veneen kiinnittäminen peräpoijuun kahdella köydellä (estää veneen sivuttaisliikettä)

Ilta kului aurinkoissa merkeissä todella nopeasti ja purjehtijakurssin asiat palasivat mieleen. Osa asiasta oli ihan uutta ja varsinkin tuo  kahden köyden kiinnittäminen peräpoijuun tuli tarpeeseen, oma paatti kun tahtoo kammeta satamassa poikittain jos se on vain yhdellä köydellä kiinni poijussa. Kurssilaisten valmius omaksua asioita varmasti vaikutti tämän kurssin läpivientiin, nyt asioita ei tarvinnut aloittaa ihan perusteista vaan päästiin heti asiaan. Tämä kurssi toi varmuutta jatkaa treenausta omalla paatilla. 


perjantai 17. toukokuuta 2013

Siirtopurjehdus

Tärskyt tehtiin Hanasaareen, jossa käytiin tsekkaamassa paatin tuleva paikka. Mukana siis jo edellisen päivän laskussa mukana ollut "purjehduskonsultti". Tuleva peräpoiju näytti satama-altaassa hieman lyttääntyneeltä, mutta onneksi se ei kiinnittämistä haitanne. Laituri vaikutti muuten erinomaiselta paikalta. Hanasaaresta suunnattiin sitten Sipoon suuntaan autolla.

Ennen lähtöä vanttiruuvien säädöt  tarkastettiin, että ne vastasivat edellisvuosien mittoja ja makeavesitankki täytettiin osittain. Etuköydet irti ja menoksi. Hurjaa. Lähtöpisteenä Villanella Sipoonrannan tuntumassa ja määränpäänä Hanasaari Sörnäisissä. Reittisuunnitelmana oli ajaa Vuosaaren sataman vierestä ja suunnata etelään avoimille vesille. Sieltä Villingin ja Santahaminen eteläpuolen kautta Kustaan Miekkaan ja sieltä kohti Hanasaaren voimalaa.

Tuulta ei ollut juurikaan, mutta päätettiin nostaa purjeet Granon pohjoispuolella. Isolla ja fokalla mentiin juuri ja juuri havaittavassa myötäisessä tuulessa. Kesäpurjeen kurssilla läpikäydyt asiat palautuivat pian mieleen ja homman juonesta sai kiinni yllättävän helposti. Milloin siis löysättiin ja kiristettiin purjeita. Purjeilla vauhti ei ollut päätä huimaavaa ja Vuosaaren sataman ohituksen jälkeen tuuli tyyntyi täysin. Ei auttanut muuta kuin käynnistää moottori. Purjeet jätettiin vielä hetkeksi ylös, koska elettiin toivossa että ulompana tuulisi edes vähän. Tuuli jäi kuitenkin vain toivoksi, purjeet laskettiin, ja loppumatka jatkettiin moottorilla.

5...8m/s tuulta, säätiedotuksen mukaan..


Moottorin käynnistämisen kanssa oli pieniä ongelmia, ilmeisesti käynnistyskytkimen kontaktit ovat hapettuneet tai starttimoottorista paukut vähissä, kytkintä pitää renata useaan otteeseen että koneen saa käyntiin. Kun kone sitten käynnistyy, on käyntiääni moitteeton. Luvassa lienee jotain puuhaa moottorin parissa, sitä ennen on parempi treenata varuiksi miten kone käynnistetään ilman starttimoottoria, jos sellainen tilanne tulisi vastaan.

Moottorilla ajaessa testattin myös pinnapilotti ja tajuttiin kuinka näppärä kyseinen laite onkaan. Pilotti kiinni, kiikarit kajuutasta ja kartta käteen. Kevyessä tuulessa pinnapilotti piti veneen hyvin suunnassaan. Merikapteenin kaveri toimi loistavana navigoinnin opettajana. Ilman opetusta Merenneidon navigointivuorossa oltaisi tehty lähempää tuttavuutta erään pohjoismerkin kanssa. Onneksi opettaja neuvoi katsomaan myös eteenpäin navigoidessa. Myös muita vesillä liikkujia tulee vahdata silmä tarkkana, vaikka nyt saatiinkiin mennä kohtuullisen rauhassa koko matka.

Merenneito navigoimassa.



Lyhdyt päälle illan hämärtyessä.



Matka sujui kokonaisuudessan loistavasti. Tuulen osalta tosin "purjehdus" jäi vain kokeiluksi. Eväät maistui hyvältä ja WC toimi. Jääkaappikin yllätti tehokkuudellaan: 1,5 l  vesipullo oli jäätynyt lähes umpijäähän neljän tunnin aikana. Ensi kerralla jääkaapin tehoja ei siis tarvitse nostaa maksimiin. Kun ylimääräiset roinat oli siivottu pois kajuutasta siellä vietti aikaa mielellään, tunnelma oli miellyttävä.

Kustaan miekasta huitastiin läpi lähes samaan aikaan Viking Xpressin kanssa ja hyvin onnistui! Rantauduttiin Hanasaaren voimalan satamaan illan hämärtyessä onnistuneesti, lyötiin köydet kiinni ja lepuuttajatkin muistettiin laittaa paikoilleen. Paatti jäi omalle paikalleen vielä tyhjänoloiseen satamaan. Toivottavasti paatille saataisiin kavereita pian. Kovin yksinäiseltä se näytti pimeässä kaupungin valojen loisteessa.

Illalla kotona oli voittajan fiilis ja (kuviteltu?) keinumisliike tuntui kropassa vielä unenkin läpi. Kuten vesillelaskemista, myös tätä ensimmäistä purjehdusta jännitettiin turhan paljon.



Jäänsärkijät Katajanokalla ottivat uuden tulokkaan vastaan tyynesti.


Siirtopurjehdus kartalla. Keltainen osuus purjeilla, punainen jurnutettiin moottorilla.

torstai 16. toukokuuta 2013

Vesillelasku

Lasku sovittiin keskiviikolle ja nosturimiehelle kerrottiin jo etukäteen ettei hommaa olla aikaisemmin tehty. Näin ensikertalaisena kun tahtoo näyttää siltä että naruja menee ristiin ja rastiin. Pieneltä kaaokselta siis. Nosturimies lupasi varata aikaa hieman enemmän ja opastaa jos tarvetta tulee.

Lattojen tunkeminen takaisin purjeeseen on totista hommaa. Velcro panee hanttiin!


Mentiin odottelemaan paatille hyvissä ajoin ennen nosturimiehen saapumista, koska haluttiin varmistua että kaikki olisi meidän osalta kunnossa. Ettei vain oma töpeksintä aiheuttaisi ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Alunperin oli tarkoitus että myyjä olisi mukana laskussa, mutta purjehduskeli vei mennessään ja opastus jäi pikaiseen kertaamiseen siitä miten ne köydet ja vaijerit sinne vedetään. Harmi, nimittäin kaupanteon jälkeen olemme saaneet myyjältä paljon vinkkejä ja neuvoja kaikessa veneilyn aloittamiseen liittyvässä. Onneksi tämä kävi ilmi tarpeeksi aikaisin -Merikapteeni sai hätyytettyä paikalle kaverin, joka varmasti osaisi kiinnittää köydet vaikka unissaan. Homma saatiin siis hoidettua mallikkaasti.

Ilmassa on! Ja kohta meressä, oikeassa elementissään.
Nosturimies (Kuljetus Karttunen Oy) saapui ja liinat paatin ylle ja paatti veteen ennen kuin ehti kissaa sanoa. Hurjan näköistä touhua, mutta myös nosturimies oli osaava kaveri ja hänen johdollaan saatiin paatti veteen ja masto paikoilleen. Vanttien kiristämisessä hommaa helpotti kun saatiin myyjältä aikaisempien vuosien mitat, eli siis vanttiruuveista työntömitalla mitatut mitat. Helppoa oli mitat ruuvien väliin jäävä tyhjä väli. Nosturimieheltä saatiin vielä neuvot syksyä varten, koska sama kaveri tulee hoitamaan noston Hanasaaressa.

Sinne jäi isoveljien väliin yöksi.
Kun paatti oli vedessä ja masto kiinni, kokeiltiin konetta pienellä lenkillä merellä. Kone lähti ensimmäisellä käyntiin. Pieni lenkki koneella ja takaisin peräpoijuun kiinni. Kamat kasaan ja kotiin jännittämään seuraavan päivän siirtopurjehdusta!

Vesille laskuun liittyen jäi vielä hoidettavaksi venepukin purkaminen sekä sen ja muiden tarpeiden roudaaminen Hanasaareen syksyä varten.

Tätä hommaa jännitettiin ihan liikaa. Käytännössä vesillelasku on veneenomistajan kannalta aikalailla sivusta seuraamista ja maston vaijereiden paikat selviävät miltei itsestään kun sitä vähän aikaa katsoo. Eikä se nosturi irrota otettaan mastosta ennen kuin vantit on kiinni! Läpiviennitkään eivät pettäneet eikä vene uponnut. Pääsimme jopa tarkastamaan veneen sisälle pilssin ennen kuin nostoliinat otettiin pois veneen alta. Ensi kerralla tämä menee jo rutiinilla!


keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Jännät paikat

Tänään on edessä paatin lasku. Onneksi saatiin vapaa nosturimies ja aikataulut sopimaan. Huomenna on edessä siirtopurjehdus. Onneksi Merikapteenin kaveri, joka on purjehtinut koko ikänsä, on lupautunut lähteä mukaan. Liian hurjaksi menisi, jos kahdestaan jouduttaisiin paatti siirtää useamman tunnin purjehduksella miltei avomerellä. Lisäksi reittiin kuuluu Kustaanmiekan vilkasliikenteinen salmi.

Vielä ei olla ehditty kirjoittaa enempää kevättohinoista, koska aika on kulunut paatin kimpussa. Maanantaina vietiin patjat ja paatti alkaa pikkuhiljaa näyttämäänkin paatilta eikä ryönävarastolta. Sisätilat vaatii toki siivousta. Eilen vielä pestiin ja vahattiin kyljet.

Pientä turhautumista on myös havaittavissa kevättohinoissa. Etsinnässä onkin aine, joka räjäyttää lian paikasta kuin paikasta eikä vahingoita pintoja. Käämit palaa kun rassaa samoja paikkoja uudestaan ja uudestaan ilman tuloksia. 

perjantai 10. toukokuuta 2013

Kevättohinat


Keväthuoltojen aloittamista viivästytti työ- ja opiskelukiireet. Kiireiden laannuttua illat ja lähestulkoon kaikki mahdollinen vapaa-aika onkin kulunut paatin kimpussa. Blogin puolella tämä on näkyny hiljaiselona. Näin ensikertalaisina hommassa ilmeisesti menee hieman kauemmin kuin tottuneella rassaajalla. No, sen näkee sitten tulevina vuosina.

Nyt paatti on vesillelaskukunnossa muutamaa impellerin kannen ruuvia lukuunottamatta. Ruuvit hankitaan tänään ja sitten suunnataankin viikonlopun viettoon Keski-Suomeen. Viikonlopun jälkeen kiinnitetään ruuvit, soitellaan nosturimiehille ja sovitaan laskuajankohta.

Tohinoista on luvassa tarkempia kirjoituksia, mutta tässä hieman listaa mitä ollaan puuhailtu:

- uudet verhot
- pressukatoksen purkaminen
- purjeen ja sprayhoodin huollattamista
- pohjan hiominen
- tehokas kölin hionta
- pohjamaali köliin ja pohjaan
- myrkkymaali köliin ja pohjaan, alusafe vetolaitteeseen
- vetolaitteeseen uusi sinkki ja peitelevy (tämä vaati potkurin irroittamisen)
- kaidetolpan jalustan kiinnityksen korjaus
- vanhan nimen rapsuttaminen pois ja uuden nimen kiinnitys
- moottorihuoltoa

Näiden hommien jälkeen paatti on laskukunnossa, mutta oudosti kaikkea tekemistä tulee mieleen kun paatin kimpussa puuhailee...