Pientä pintaremppaa luvassa

Lämmin lauantainen keli houkutteli rantaan veneen luokse askartelemaan. Kylmän talven jäljiltä oli jäänyt paljon sellaista pientä hommaa tekemättä, jota ei pakkasessa ja pimeässä huvittanut tehdä. Kaikenlaista tekemistä olikin listattu etukäteen ja selvää oli, että yksi päivä ei niihin kaikkiin tulisi riittämään. Onneksi talvi vielä jatkuu ettei ihan heti huomenna veneen tarvitse olla vesillelaskukunnossa.

Wallas paikoillaan perähytissä

Ensimmäinen urakka oli huoltoon lähetetyn Wallaksen asentaminen takaisin. Laite lähti vuoden vaihteessa huoltoon, koska se piti ajoittain pärisevää ääntä. Laite todettiin huollossa kuitenkin ehjäksi ja syyksi paljastui polttoaineen paluuletku, joka lähtee lämmittimestä ja menee polttoainesäiliöön. Letku ei saa muodostaa ilmalukkoa eikä sukeltaa tankissa polttoaineen pinnan alle. Tässä tapauksessa kumpikin näistä toteutui ja lopputuloksena oli häiriötilanne, jonka voi havaita pärisevänä äänenä.

Wallaksen irroittaminen oli työläs operaatio, mutta takaisin asentaminen sujui jo helpommin. Kiinnittäminen takakajuutan tiikkilevyjen taakse ja johdotustyöt oli hoidettu noin kahdessa tunnissa yksinään suorittuna. Veneessä ei ollut akkuja, joten varsinainen työn tuloksen tarkastus eli koekäyttö jäi vielä tekemättä. Koekäyttö onkin vuorossa kunhan akusto saadaan raahattua takaisin veneelle. Luottamus laitteen toimintaan on kova, sillä "vika" löytyi muualta kuin itse laitteesta ja on nyt korjattu.

Moottorin akku

Veneen kaksi hupiakkua haettiin pois veneeltä joulukuussa kun pakkaset alkoivat kiristyä. Hupiakkujen irrottaminen onnistui helposti, mutta starttimoottorin oma akku oli niin hankalassa paikassa ettei sitä saatu mukaan tuolloin. Nyt veneeseen jääneen akun jännite mitattiin ja mittari näytti tasan 12,0 volttia. Akun pinta oli hienosti jääkukassa ja heräsi epäilys että onko akku enää edes hengissä. Akku päätettiin irrottaa nyt, vaikka sitten tekemällä purkuhommia. Akku on sijoitettu takakajuutan punkkien alle. Tila on avara, mutta jostain syystä akku on sijoitettu jäykän pakoputken ja jäykähkön pilssipumpun putken väliin. Akun näkee ja sitä pystyy käsittelemään, mutta sitä ei voi poistaa ilman purkutoiminpiteitä. Akku ei yksinkertaisesti mahdu mistään välistä pois. Ensin pakoputkea koetettiin purkaa, mutta letku oli sen verran tiukassa, että se sai jäädä paikoilleen. Viimeisenä keinona käytettiin linkkuveistä, jolla paloiteltiin akun muovinen suoja-asti paikoilleen ja siten saatiin lisää tilaa akun ympärille. Tätä kautta akku saatiin lopulta irti ja mukaan. Akku pääsi sulatukseen autotalliin ja aikanaan sille tullaan tarjoilemaan älyakkulaturin antamaa virtaa. Edessä saattaa kuitenkin olla uuden pienen akun hankinta. 

Päivä alkoi olla pulkassa ja kamoja pakkailessa paljastui yllättäen talven aiheuttamia tuhoja. Ensimmäinen ja pahemman näköinen niistä oli yhden kaidetolpan repeäminen irti kiinnikkeistään. Tai oikeastaan koko systeemi, eli tolppa + runkoon laminoitu vastakappale, oli irti rungosta. Venekatos on kiinni näiden kaidetolppien varasssa ja kova tuuli lienee repäissyt sitten tolpan irti. Asiaan on varmasti vaikuttanut se, että veneen laitaa oli kolhaistu juuri tämän tolpan kohdalta laituriin viime kesänä. Ostettaessa siitä oli ollut puhetta ja tarvittavat pakkelit saatiin mukaan. Vaurio näytti silloin vielä hiushalkeamalta, mutta nyt se oli päässyt tuulessa eskaloitumaan kämmenen kokoiseksi repeämäksi. Kaidetolpat pitävät pressukehikkoa paikoillaan ja ottavat vastaan tuulen voimat.

Välitön ensiapu oli tolpan ja vastakappaleen irroittaminen sekä revenneen materiaalin irroittaminen ja repeämän teippaaminen ilmastointiteipillä umpeen. Korjaushomma näyttäisi siltä, että siihen ei pelkkä filleri tule riittämään, sillä irronneen tavaran mukana oli kuitumattoa. Vastakappaleen tulee kuitenkin olla aika tiukkaan kiinni veneen rungossa, se ei varmastikaan pysy siellä pelkällä celcoatilla.

Ensimmäinen havainto ongelmakohdasta.

Kaidetolppa irroitettu, seuraavaksi poistettiin  revennyt lasikuitumateriaali ja teipattiin aukko umpeen.
Liekö silikonisuhraukset päästäneet vettä sisään?

Tolpan kiinnityslevy, joka oli lasikuidun alla. Kolmannen kiinnitysruuvin alla ollut levy on vielä kiinni rungossa.

Toinen yllätys oli kannella aurinkoventtiilin vieressä havaittu pieni, noin peukalon kokoinen painauma lasikuidussa. Tätä painaumaa ei muistikuvien mukaan ollut syksyllä. Painaumaa ympäröi hiushalkeamat ja painauma tuntui painuvan sisäänpäin peukalolla painettaessa sen verran, että sen voi juuri ja juuri havaita. Eli se on jonkin verran pehmeä. Tälle ei vielä tehty mitään toimenpiteitä, mutta vaikuttaisi että homman saisi hoidettua avaamalla painauma Dremelillä ja täyttämällä se täyteaineella + celcoatilla. 

Tarkoituksena oli pyrkiä välttämään lasikuituhommat ensimmäiseltä vuodelta, mutta näyttää siltä että niitä pääsee tekemään. Katon pieni painauma, revennyt kaidetolpan kiinnitys sekä peräsimen halkeama tulivat vastaan heti alkumetreillä. Kaikki ovat vähän erilaisia hommia ja tekemällähän niitä oppii ja osaaminen ei ikinä ole pahitteeksi. Edessä on siis uuden homman opettelua!

Nyt otetaankin mielellään hyviä neuvoja vastaan! Miten nämä voisi parhaiten hoitaa kuntoon niin että voi sitten kesällä olla hyvillä mielin vesillä?