Siirtopurjehdus

Tärskyt tehtiin Hanasaareen, jossa käytiin tsekkaamassa paatin tuleva paikka. Mukana siis jo edellisen päivän laskussa mukana ollut "purjehduskonsultti". Tuleva peräpoiju näytti satama-altaassa hieman lyttääntyneeltä, mutta onneksi se ei kiinnittämistä haitanne. Laituri vaikutti muuten erinomaiselta paikalta. Hanasaaresta suunnattiin sitten Sipoon suuntaan autolla.

Ennen lähtöä vanttiruuvien säädöt  tarkastettiin, että ne vastasivat edellisvuosien mittoja ja makeavesitankki täytettiin osittain. Etuköydet irti ja menoksi. Hurjaa. Lähtöpisteenä Villanella Sipoonrannan tuntumassa ja määränpäänä Hanasaari Sörnäisissä. Reittisuunnitelmana oli ajaa Vuosaaren sataman vierestä ja suunnata etelään avoimille vesille. Sieltä Villingin ja Santahaminen eteläpuolen kautta Kustaan Miekkaan ja sieltä kohti Hanasaaren voimalaa.

Tuulta ei ollut juurikaan, mutta päätettiin nostaa purjeet Granon pohjoispuolella. Isolla ja fokalla mentiin juuri ja juuri havaittavassa myötäisessä tuulessa. Kesäpurjeen kurssilla läpikäydyt asiat palautuivat pian mieleen ja homman juonesta sai kiinni yllättävän helposti. Milloin siis löysättiin ja kiristettiin purjeita. Purjeilla vauhti ei ollut päätä huimaavaa ja Vuosaaren sataman ohituksen jälkeen tuuli tyyntyi täysin. Ei auttanut muuta kuin käynnistää moottori. Purjeet jätettiin vielä hetkeksi ylös, koska elettiin toivossa että ulompana tuulisi edes vähän. Tuuli jäi kuitenkin vain toivoksi, purjeet laskettiin, ja loppumatka jatkettiin moottorilla.

5...8m/s tuulta, säätiedotuksen mukaan..

Moottorin käynnistämisen kanssa oli pieniä ongelmia, ilmeisesti käynnistyskytkimen kontaktit ovat hapettuneet tai starttimoottorista paukut vähissä, kytkintä pitää renata useaan otteeseen että koneen saa käyntiin. Kun kone sitten käynnistyy, on käyntiääni moitteeton. Luvassa lienee jotain puuhaa moottorin parissa, sitä ennen on parempi treenata varuiksi miten kone käynnistetään ilman starttimoottoria, jos sellainen tilanne tulisi vastaan.

Moottorilla ajaessa testattin myös pinnapilotti ja tajuttiin kuinka näppärä kyseinen laite onkaan. Pilotti kiinni, kiikarit kajuutasta ja kartta käteen. Kevyessä tuulessa pinnapilotti piti veneen hyvin suunnassaan. Merikapteenin kaveri toimi loistavana navigoinnin opettajana. Ilman opetusta Merenneidon navigointivuorossa oltaisi tehty lähempää tuttavuutta erään pohjoismerkin kanssa. Onneksi opettaja neuvoi katsomaan myös eteenpäin navigoidessa. Myös muita vesillä liikkujia tulee vahdata silmä tarkkana, vaikka nyt saatiinkiin mennä kohtuullisen rauhassa koko matka.

Merenneito navigoimassa.

Lyhdyt päälle illan hämärtyessä.

Matka sujui kokonaisuudessan loistavasti. Tuulen osalta tosin "purjehdus" jäi vain kokeiluksi. Eväät maistui hyvältä ja WC toimi. Jääkaappikin yllätti tehokkuudellaan: 1,5 l  vesipullo oli jäätynyt lähes umpijäähän neljän tunnin aikana. Ensi kerralla jääkaapin tehoja ei siis tarvitse nostaa maksimiin. Kun ylimääräiset roinat oli siivottu pois kajuutasta siellä vietti aikaa mielellään, tunnelma oli miellyttävä.

Kustaan miekasta huitastiin läpi lähes samaan aikaan Viking Xpressin kanssa ja hyvin onnistui! Rantauduttiin Hanasaaren voimalan satamaan illan hämärtyessä onnistuneesti, lyötiin köydet kiinni ja lepuuttajatkin muistettiin laittaa paikoilleen. Paatti jäi omalle paikalleen vielä tyhjänoloiseen satamaan. Toivottavasti paatille saataisiin kavereita pian. Kovin yksinäiseltä se näytti pimeässä kaupungin valojen loisteessa.

Illalla kotona oli voittajan fiilis ja (kuviteltu?) keinumisliike tuntui kropassa vielä unenkin läpi. Kuten vesillelaskemista, myös tätä ensimmäistä purjehdusta jännitettiin turhan paljon.

Jäänsärkijät Katajanokalla ottivat uuden tulokkaan vastaan tyynesti.

Siirtopurjehdus kartalla. Keltainen osuus purjeilla, punainen jurnutettiin moottorilla.