Juhannuksen retkipurjehdus

Juhannus koitti eikä tietenkään muita vaihtoehtoja sen juhlimiseen ollut kuin vesille lähteminen! Kaveripariskunta lähti mukaan ja purjeet nostettiin perjantaina puolen päivän aikaan. Reissu alkoi kuitenkin septitankin tyhjennyksellä Tervasaaressa. Operaatio sujui mallikkaasti, vaikka kyseessä oli ensimmäinen kylkikiinnitys ilman kokeneempien purjehtijoiden mukanaoloa.

Ensimmäinen määränpää oli Kotiluoto, Helsingin navigaatioseuran saaritukikohta. Genoa + isopurje oli hyvä valinta ja kryssimällä päästiin Ison Villasaaren edustalle. Edustalla laskettiin purjeet ja koneella ajettiin laituriin. Rantautuminen onnistui hienosti. Heti rantauduttua, varattiin saunavuoro ja valmistettiin juhannusaaton ateria: uusi perunoita ja savulohta. Savulohi oli hankittu jo maista, joten suuren suuria kokkailuja ei tarvittu. Illan aikana tutustuttiin saareen ja nautittiin tuulisesta, ei-aurinkoisesta juhannusaatosta. Yöksi luvattiin 12ms tuulta, joten vene kiinnitettiin peräpoijuun tuplaköysillä.

Kotiluodon rantabulevardi.

Kotiluodon toinen kerholaitureista

Ensi kerralla, ja kun erilaisia kiinnityksiä on harjoiteltu, rantaudutaan saaren suojasammalle puolelle kalliokiinnitykseen. Nytkin seuran jäseniä oli kiinnittyneenä kalliioon. 

Kotiluodon kalliokiinnityspaikka

Kotiluoto Helsin kaupungin omistuksessa, mutta toinen puoli on siitä vuokrattu Helsingin navigaatioseuralla ja Itä-Helsingin pursiseuralle. Toinen puoli on Helsingin kaupungin virkistysalueena.   

Juhannuspäivän aamupalan jälkeen irrottauduttiin laiturista. Keli ei näyttänyt lupaavalta, joten päätettiin ensin käydä tutustumassa Malkasaareen, jonka jälkeen tyhjentää septitankki Kampelassa Vuosaaressa ja jatkaa Mölandettiin, jos sää olisi suosiollinen.

Mielenkiintoinen ratkaisu vesilläliikkumiseen. Perämoottorilla tukalat paikat. 

Malkasaareen päästyä alkoi satamaan, mutta kolme tutkimusretkeilijää päätti tutustua saareen. Merenneito jäi virkistäytymään paattiin. Saaressa suurin osa teltoista oli rakennettu puisten laverien päälle, joten ilmeisesti teltat oli rakennettu pitkäaikaisemman asumisen vuoksi. Grillikatos oli suuri ja hyvässä kunnossa. Välttämättä Malkasaari ei ole ensimmäisiä saaria, jonne haluaisi paatin kanssa kiinnittyä kesäviikonlopun viettoon.

Malkasaaren vesibussin laituri.

Pienen vesisateen jälkeen iski paahtava kuumuus. Tässä vaiheessa jo päätettiin jatkaa reissua toiseksi yöksi ja suunta otettiin kohti Kampelaa. Kone käyntiin ja menoksi. Purjeet päätettiin nostaa vasta Kampelan jälkeen. 

Mukavan muotoinen saari matkalla Malkasaaresta Kampelaan.

Kampelassa tyhjennettiin tankki ja juotiin kahvit. Hieman oudoksutti että juhannuksen ainoa poliisibongaus tehtiin laiturissa. Yleisesti iltapurjehdusten perusteella tuntuu, että poliiseja ja muita merimiliisejä suhaa vesillä enemmänkin.

Poliiseille taisi myös maistua pullakahvit.

Koska Mölandet oltiin tutustuttu jo aikaisemmin, tuntui se mukavan kotoisalta. Ensimmäisenä saunavuoron varaus ja kokkailuun. Menuuna oli tomaattinen tonnikalapasta. Ensimmäistä kertaa oli käytössä keittimen molemmat polttimot. Ruuanlaitto sujui vaivatta. Ilta meni saunoessa, istuskellessa ja korttia pelatessa. Auringon laskun jälkeen kokeiltiin aurinkokennolla toimivia valopalloja.

Vasemmalla valopallo nostettuna mastoon.

Oikealla sunnuntain kevyt lounas: makkaraa, majoneesisalaattia ja grillattuja juustoleipiä. Jälkiruokana suklaabanaaneja.

Paluumatkalla päästiin purjeilla Villingin eteläpuolelle kryssien. Onnitumisia koettiin: hienoin legi tähän mennessä. Tuuli loppui kuin seinään, joten purjeet laskettiin ja koneella ajettiin kolmen metrin väylästä. Päädyttiin väylän suulle kahden muun paatin aikaan. Troolarille annettiin tietä, mutta katsottiin että ehdittäisiin väylästä ennen m/s J.L. Runebergia. Runebergin kippari oli kuitenkin toista mieltä ja ilman Merikapteenin pikaista käännöstä oltais saatu perä-keula -kosketus. Läheltä piti. 

Pitkän legin maisemakuva.  Taivas oli hienon värinen ja horisontti näytti oudon sumuiselta.

Kruunuvuoren selällä tuuli yltyi jälleen, mutta päätettiin jatkaa loppumatka koneella. Kymmenen minuuttia väylän jälkeen Kustaanmiekasta puski sankka sumu, lehdistö kirjoitti seuraavana päivänä supersumusta. Onneksi ei saatu harjoiteella sumussa veneilyä tällä kerralla. Siinä olisi ollut vitsit vähissä viikonlopun reissun jälkeen.

Reissu oli mukava ja ennalta hieman jännitetyt asiat sujui mallikkaasti: rantautumiset, tankin tyhjennyksen, ruuanlaitto... Rantautumisia tulikin matkan varrelle useampi ja jokainen niistä oli erilainen. Hyvää harjoitusta siis. Paattikin riittää neljälle ihmiselle yöpymisen suhteen hyvin, tosin Merenneidolle harmaita hiuksia aiheutti tavaroiden jääminen "levälleen" sekä turhat sotkut kannella. Jatkossa s/y Lipljanissa kuri onkin tiukempi: tavarat on omilla paikoillaan ja jos jotain otat niin palautat sen samaan paikkaan heti. Myös saarikengät on oltava jokaisella erikseen mukana eikä niillä kävellä kannella. Ennen reissua Merenneito on ollut hieman lepsumpi kannen siisteyden suhteen, mutta tämä reissu osoitti kuinka pienillä asioilla pystytään välttämään järjetön sotku. Nyt myös septitankin vetoisuus mietitytti, mutta ilmeisesti tankki olisi riittänyt ilman välityhjennystäkin.

Merenneito ja Merikapteeni lyhyestä merilläolokokemuksesta huolimatta pystyi siis handlaamaan myös kaksi maakrapua kahden yön yli merillä. Viimeistään tämän reissun aikana huomattiin kuinka paljon ollaankaan opittu viime vuoden purjehduskurssista tähän päivään mennessä.